KauttoMikko Asiantuntijatietoa työeläketurvasta

Asiantuntijana eläkepolitiikan kentällä

 

Kimmo Kiljunen kirjoittaa (mm. US puheenvuorot 28.2. ja 22.2.) ja puhuu ahkerasti johtamansa Suomen Senioriliikkeen indeksialoitteen puolesta. Viimeisimmässä kirjoituksessaan hän esittää, että minä olen Talouselämässä (27.2) kirjoittanut ”häkellyttävän poliittisen puheenvuoron kätkeytyen asiantuntijan kaapuun” ja että olen valinnut puoleni ”eturistiriidassa, joka vallitsee eläkerahastoja paisuttavien ja eläkesäästöjään peräävien välillä”.

Kiljusen henkilön kohdistuvaan panetteluun ja väitteisiin on pakko reagoida. Talouselämän kirjoitukseni perustuu Eläketurvakeskuksessa tehtyihin laskelmiin indeksialoitteen seurauksista. Laskelmien tuloksista tai niiden kertomisesta ei ole pakko tykätä, mutta on erikoista leimata tiedon esittäjä poliittisesti motivoituneeksi tai ylipäätään osapuoleksi asiassa.

Eläketurvakeskus ei ole poliittinen toimija eikä sillä ole mandaattia tai roolia eläkkeistä tehtävässä päätöksenteossa. Eläketurvakeskus, tai minä sen tutkimuksesta, tilastoista ja suunnittelusta vastaavana johtajana, ei ole indeksialoitteesta käytävän keskustelun osapuoli.

Eläketurvakeskuksen lakisääteisenä tehtävänä on tuottaa tutkimus-, tilasto- ja muuta asiantuntija-arviota eläketurvan kehittämiseen ja arviointiin. Eläketurvakeskukselle asetettu tärkeä tavoite on tuottaa yhteiskunnalliseen keskusteluun luotettavaa ja riippumatonta asiantuntijatietoa.

ETK tuottaa erilaisista eläketurvaan liittyvistä kehittämisehdotuksista laskelmia, joissa arvioidaan esitysten vaikutukset eläkemenoon, eläkkeiden tasoon, eläkkeiden rahoitukselle sekä eri sukupolville ja sukupuolille. Monipuolisten pitkän aikavälin vaikutusarvioiden tekeminen on tärkeä elementti sosiaalisesti, taloudellisesti ja sukupolvien välillä kestävän eläkepolitiikan tekemisessä.

Indeksialoitteesta olemme tehneet täysin samoilla periaatteilla laskelmat kuin mitä teimme pääministeri Juha Sipilän hallituksen esityksille työeläkelakien muuttamisesta. Sama aineisto, sama malli, samat oletukset on ollut käytössä indeksialoitteen seurausten arvioimisessa.

Indeksialoitteesta tekemämme laskelman olemme toimittaneet Senioriliikkeelle. Olemme useita kertoja vastanneet sitä koskeviin kysymyksiin. Olemme julkaisseet laskelmista muistion kaikkien saataville (http://bit.ly/1QGn91c). Olemme tuottaneet aiheesta kiinnostuneille laajahkon diapaketin (http://bit.ly/1SWaQEL). Erikoista olisi, jos emme asiasta hallussamme olevaa tietoa esittäisi, myös tiivistämällä sitä painetussa mediassa. Median toimintalogiikkaan kuuluu tehdä raflaavia otsikoita, mutta itse kirjoitukseni (http://bit.ly/1nbfX5V) vain tiivistää jo julkaistujen laskelmien tulokset.

Viime aikoina olemme joutuneet toistuvasti tuomaan esille ja toistamaan laskelmiemme tuloksia sen takia, että Kiljunen itse esittää niistä vain osan ja jättää keskeiset seuraukset kertomatta.

Katsotaan laskelmia millä tahansa silmälasein, indeksialoitteella toteutettava eläkkeiden tason korottaminen tuottaa suuremmat eläkemenot. Tämän Kiljunen näyttää vielä hyväksyvän mutta ei sitä, että kerromme aiheutuvan suuremman eläkemenon rahoittamisen vaativan työeläkevakuutusmaksun nostoa tai varojen syömistä. Kiljunen toistaa toistamistaan, että rahoitus hoituu ”varojen tuotoista nipistämällä” tai väittämällä erheellisesti, että varat kuuluvat ”suurille ikäluokille”. Kumpikaan väite ei pidä paikkaansa. Ajamassaan asiassa hän on täydellisen piittaamaton siitä miltä aloitteen seuraukset (varojen loppuminen ja huikeat maksunkorotukset) näyttävät muutaman vuosikymmenen perspektiivillä, kun nyt työssä olevat nuoret ovat työuransa loppusuoralla. Eläketurvakeskuksen velvollisuus on kuitenkin tämäkin tuoda esille.

Laskelmistamme on poimittu yksittäisiä irrallisia lukuja tai suhteutettu niitä eläketurvan rahoituksen näkökulmasta erikoisella tavalla. Meille on ehdotettu laskelmien tekemistä aloitteelle suosiollisemmilla oletuksilla, esim. kasvattamalla sijoitusvarojen tuottoa koskevaa oletusta ja pienentämällä ansiotason kasvua koskevaa oletusta. Välillä on esitetty, että laskelmia ei pitäisi käyttää indeksialoitteen arvioimisessa ollenkaan, koska tulevaisuus on epävarmaa.

Onneksi eduskunnassa hiljan hyväksyttyä työeläkelakien uudistusta ei tehty tällä otteella. Onneksi päättäjillä oli malttia hyväksyä laskelmat eläkepoliittisen päätöksenteon pohjamateriaalina ja pyrkiä päätöksiin, joissa sekä eläkettä saavien että sitä rahoittavien näkökulmat on huomioitu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiitos kirjoituksesta. Tässä vielä linkit Kimmo Kiljusen Puheenvuoron kirjoituksiin, joihin bloggaaja tässä viittaa:

Suuri eläkepuhallus? (28.2.) http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212672-su...

Vastine Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajalle (22.2.): http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212366-va...

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Juu ja tässä video, jossa Kiljunen esittää asiansa.
Olisi kiva tietää mikä siinä on virheellistä?

http://vaihtoehto.weebly.com/videot--audio.html

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Tässä kyllä nähdään ongelmia siellä missä niitä ei ole:
- Pyrittävä byrokratian pienetämiseen eikä kasvattamiseen. Nykyinen malli vie meidät suurelta osin toimeentuloluukulle pitämään A4-sulkeisia eri virkamiesten kanssa.
- Jos sovitaan, ettei rahastoihin kajota, onko sitten hyvä?
Esim. malli jossa pidetään mikä-indeksilaskutapa hyvänsä vaikka nykyinen ja rahaston saamasta voitosta puolet käytetään kaikkien niiden kesken, jotka ovat virallisen köyhyysrajan alapuolella sekä kompensoimaan leikattua indeksiä 2.500 € eläkkeeseen saakka.
- Samalla eläkekatto vaikka 4.000 €

Sopisi kuin nenä päähän!!

Henry

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Eläketurvakeskus ja eläkerahastot ovat ymmärtäneet roolinsa aivan väärin. Ei näitä rahastoja ole tarkoitettu eläkkeiden maksuun hamaan tulevaisuuteen vaan vain puskurirahastoiksi, joilla tasataan vuotuisia eläkemaksuja. Alun perin otettiin tulevat suuret ikäluokat huomioon siten, että kerättiin rahastoihin parin vuoden tarve, ettei jouduttaisi heti velan puolelle, kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Kirjanpitoon olisi hyvin voitu perustaa tili näiden asioiden hoitamista varten, mutta se ei olisi mitenkään edellyttänyt valtavien todellisten rahavarojen kasvattamista. Nyt nämä on kuitenkin kasvatettu meidän nykyisin eläkkeellä olevien työllä ja maksamillamme ylisuurilla eläkemaksuilla, joten kyllä meillä on oikeus vaatia myös jonkinlainen palautus näistä maksuista.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Suurten ikäluokkien eläkepiikki oli jo vuonna 2008 - me olemme jo eläkkeellä, eli mikään "pommi" ei sitten jysähtännytkään.

Henry

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Ilmeisesti Kimmo Kiljunen käy jo seuraavia eduskuntavaaleja 2019. Misä puolueessa keksittiin taitettu eläkeindeksi, Paavo Lipposen ja SDP toimesta 1996. Ilmeisesti Kimmo Kiljusesta on tullut myöhäisherännyt kaksikymmentä vuotta myöhemmin.

On se vaan mielenkiintoista, tuo politiikon himo valtaan, Kimmo Kiljunenkin tunnusti katuvansa kun äänesti taitetun eläkeindeksin puolesta 1996. Ilmeisesti Kimmo Kinnunen odottaa synninpäästöä entisiltä SDP:n äänestäjiltä, jotka ovat nykysiä eläkeläisiä. Saas nähdä miten käy.

Pekka Pylkkönen

Sitten tässä on vielä sekin puoli että jos halutaan huolehtia työikäisen väestön työllisyydestä, sotuveroja pitäisi pikemminkin pyrkiä laskemaan. Eläkemaksut korottavat kohtuuttomasti suomalaisen työn hintaan.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

"Katsotaan laskelmia millä tahansa silmälasein, indeksialoitteella toteutettava eläkkeiden tason korottaminen tuottaa suuremmat eläkemenot. Tämän Kiljunen näyttää vielä hyväksyvän mutta ei sitä, että kerromme aiheutuvan suuremman eläkemenon rahoittamisen vaativan työeläkevakuutusmaksun nostoa tai varojen syömistä. Kiljunen toistaa toistamistaan, että rahoitus hoituu ”varojen tuotoista nipistämällä” tai väittämällä erheellisesti, että varat kuuluvat ”suurille ikäluokille”. Kumpikaan väite ei pidä paikkaansa. "

Hyvin lausuttu. En itse ymmärrä Kiljusen agendaa tässä. Enkä varsinkaan Ilaskiven, jonka eläke on törkeän korkea.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Kahlasin graafit läpi. Toivottavasti joku muukin jaksaa. Pelkää asiaa. Vähän jäi askarruttamaan, mitä muuttujia laskelmien pohjana on käytetty. Lukekaa ihmeessä.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Katso video kommentista 2.
Siellä ne graafit on.

Henry

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Kun olen ollut kovin kiinnostunut Kiljusen eläkeindeksivääryyden oikaisuvaatimuksesta niin kysyisin, että eikös meille todisteltu vuosia, että eläkevarat eivät kestäisi suurten ikäluokkien eläköitymistä. Toisin on kuitenkin käynyt. Eläkevarannot ovat vain kasvaneet, vaikka suuret ikäluokat ovat olleet jo vuosia eläkkeellä ja alkavat siirtyä kovaa vauhtia kirjoista pois. Tiedän myöskin ihan omakohtaisesti jo vuosia eläkkeellä olleena, miten eläkkeeni ostovoima pienenee vuosi vuodelta. Eläkkeiden indeksikorotushan evättiin kuluvalta vuodelta kokonaan, vaikka varmasti elinkustannukset nousevat. Muistan myöskin 90 luvulla eläkeläisten katkeruuden, kun kansaneläkkeen osa otettiin pois ja tuolla tavoin eläkkeitä pienennettiin. Tuo teko oli oikeastaan ryöstöön verrattavissa. Tuolloin myöskin räätälöitiin ns taitettu eläkeindeksi, jolla saatiin aikaan se, että eläkkeet menettävät jatkuvasti ostovoimaa ja siten pienentyvät. Näillä omakohtaisilla tiedoilla olen vakuuttunut siitä, että Kiljunen on oikealla asialla vaatiessaan indeksivääryyden korjaamista.

Käyttäjän kiljunen kuva
Kimmo Kiljunen

Arvostan Eläketurvakeskuksen asiantuntijaroolia ja tilastotietojen tuottamista suomalaisesta eläketurvasta. Se on korkealuokkaista maailman mitassa. Myös johtaja Mikko Kauton kanssa meillä on ollut hyvä yhteistyö, olette huippuasiantuntija ja olette avuliaasti jakaneet tietojanne ja näkemyksiänne.

Siitä huolimatta pysyn arviossani, että Talouselämässä kirjoitettu artikkelinne ja myös yllä oleva puheenvuoronne on eläkepoliittisesti motivoitunut ja puolensa valinnut.

Toteatte, että kirjoituksenne perustuu ETK:n laskelmiin indeksialoitteen seurauksista. Meillä kansalaisaloitteen laatijoillakin on vain ETK:n laskelmat käytettävissä. Te panettelette meitä valikoivasta tiedottamisesta, erheellisestä väittämistä ja piittaamattomuudesta aloitteemme seurauksista. Onko tämä asiallista kommentointia asiantuntijataholta?

Te väitätte minun erheellisesti sanoneen eläkevarojen kuuluvan "suurille ikäluokille". Missä sellaista olen sanonut? Te sanotte minun toistamistaan toistavani, että rahoitus hoituu "varojen tuotosta nipistämällä". Pakkohan se on sanoa, kun ETK:n oma laskelma kertoo palkkaindeksin vaikutuksen olevan sellaisen vuoteen 2050. Sen jälkeen ennusteenne, jonka laskukaavaa ette halua avata, kertoo palkkaindeksin syövän pääomia. Keynes on tällaiseen todennut, että riittävän pitkällä jänne välillä olemme kaikki kuolleita. Itse tiedätte, että mitä kauemmaksi mennään, sen epävarmempia ovat kaikki ennusteet.

Te toteatte edessä olevan huikeat työeläkemaksujen korotukset ja toteatte minun olevan "piittaamaton" tällaisen suhteen. En ole piittaamaton, mutta käytän ETK:n ennustetta, jossa työeläkemaksu on vakioitu ja silti pääomiin ei kosketa 35 vuoteen. Yleensä ennusteet joudutaan täysin uudelleen arvioimaan 5-10 vuoden välein.

Te suhtaudutte yliolkaisesti pyyntöihimme tarkemmista laskelmista. Teidän pitkän jännevälin arvionne perustuu 3,5 % rahastojen tuotto-oletukselle. Sekin kaksinkertaistaa rahastot vuoteen 2050 palkkaindeksillä ja nelinkertaistaa ne taitetulla indeksillä. Vuonna 2080 rahastot ovat yksityisellä työeläkesektorilla 1 520 miljardia euroa taitetulla indeksillä. Oletteko kertoneet tämän vai olleet valikoivia tiedottamisessanne ja "poimineet yksittäisiä irrallisia lukuja".

Jos käytettäisiin 4,0 %:n tuotto-oletusta, joka on ollut rahastojen reaalituotto viimeiset 20 vuotta keskimäärin, niin eläkevaroja olisi vielä 410 miljardia euroa enemmän yksityisellä sektorilla ja yhteensä 620 miljardia enemmän vuonna 2080.

Puolen prosenttiyksikön muutos yhdessä laskelmanne parametrissa aiheuttaa satojen miljardien eurojen vaikutuksen puolen vuosisadan päässä.

Teidän laskelmanne kertoo, että eläkevarat on syöty vuonna 2067 palkkaindeksillä. Te itse kerrotte, että me olemme piittaamattomia nuorten oikeutetuista toiveista. Muuttamalla ennusteenne yhtä parametria realistisemmaksi (se mitä arvoa käytetään on poliittinen valinta) kaikki olisi kuitenkin toisin.

Onko tällaisten asioiden perään kyseleminen väärin ja aliarvioisi laskelmia, joita väitteenne mukaan me emme haluaisi lainkaan käyttää indeksialoitteen arvioinnissa. Te päinvastoin pidätte sopimattomana pyyntöämme vertailevista laskelmista.

Oma laskelmamme kertoo, että vuonna 2050 teidän luvuillanne rahastot ovat palkkaindeksilläkin 73 miljardia suuremmat, jolloin on kaukana ongelma häviävistä rahastoista, "ilmaisista lounaista" ja pikkulasten pöytiin menemisestä -teidän käyttämiänne ilmaisuja.

Ulkopuolisesta saattaa tuntua, että juuri tuollainen argumentointi tekee ETK:sta osapuolen asiassa. Ainakin se on tulkinta, joka hyödyttää yhtä osapuolta siinä eturistiriidassa, joka vallitsee rahastoja yhä kasvattavien tahojen ja eläkesäästöjään peräävien eläkeläisten välillä.

Yhdyn täysin siihen, että henkilökohtaisuuksiin meneminen on huonoa käytöstä. Jos olen siihen syyllistynyt, pyydän anteeksi. Tarkoituksella en ole sellaista tehnyt. Eläketurvasta keskusteleminen on muutenkin niin haastava asia, että sitä ei pidä tehdä vielä vaikeammaksi huonoilla keskinäisilmaisuilla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Taitetun indeksin aikana keskiverto eläkettä saanut on pudonnut köyhyysrajalle.

Käyttäjän JormaSaarinen kuva
Jorma Saarinen

En ota kantaa henkilöön, mutta asiaan kylläkin.
Meille työelämää aloitteleville luvattiin 1960-luvun lopulla, että palkanmaksun asemesta työnantaja maksaa osan palkastamme eläkerahastoon, josta sitten aikanaan maksetaan meille eläkettä.

Mutta mitä todellisuudessa on tapahtunut?
Eläkerahastoihin on kerätty tähän mennessä n. 180 miljardia euroa meidän palkkavarojamme. Lisäksi niillä on rakennettu hulppeat eläkeyhtiöiden palatsit ja maksettu muhkeat johtajien bonukset. Eläkeyhtiöiden vuosittaisen hallintokulun arvioidaan olevan yli 500 miljoonaa euroa.
Mitä on tapahtunut eläkkeelleni viimeisen 10 vuoden aikana?
Sen ostovoima on kadonnut lähes olemattomiin verrattuna siihen alkueläkkeeseen, jonka nyt samasta työstä eläkkeelle jäänyt saa. Meidän, samasta työstä eläkkeille jääneiden, eläke-ero on suuri. Tämä ei voi olla oikein.

Kustannusindeksit mittaavat aina keskiarvoja. Se ei ota huomioon eläkeläisen kulurakennetta, josta asumiskulut ja terveydenhoito vie leijonanosan. Juuri näihin kulueriin kohdistuu jatkuvasti suuria korotuksia, kuten juuri viimeksi sähkön siirtoasia osoitti. Ei voi olla oikein, että eläkeläisen kulurakennetta määrittävät sellaiset kulut, joita hän ei edes käytä tai käyttää hyvin vähän.

Eläkerahastot hyödyttävät lähinnä ulkomaisia sijoituskohteita, koska Suomi on noin suurelle rahamäärälle liian pieni markkina. Tämäkään ei voi olla oikein.

Kiljunen on oikealla asialla. Työeläkeindeksi tulee kiireesti korjata sellaiseksi, joka säilyttää eläkkeen ostovoiman niissä kuluissa, joita eläkeläiset maksavat. Eikä tämä ole edes verovaroista pois, vaan aivan päinvastoin. Ja niistäkin vain pintakuohun verran. Eläkeläiset maksavat oikeudenmukaisesta työeläkkeestään myös suuremmat verot. Ostovoiman lisäys pyörittää yhteiskunnan rattaita uuteen vauhtiin.

Oikeus ja kohtuus on tehdä indeksimuutos takautuvasti niin, että me saamme meidän palkoistamme maksetut eläkkeet, eikä niitä sementoida tuleville sukupolville.

Käyttäjän AnjaKoivistoinen kuva
Anja Koivistoinen

Mikko Kautto!

Kun olet tutkinut tilastoja ja suunnittelet eläkeasioita, niin kerro meille pieneläkeläisille, miten tulemme toimeen työeläkkeellä, joka on reippaasti alle 1000 euroa.

Esimerkki: Työeläke netto 785,64 euroa, vuokra 604,25 euroa,
elämiseen jää 181,39 euroa.

Tänä vuonna 2016 se pienenpieni vuosittainen indeksikorotuskin (5-7euroa) jäädytettiin.

Ennen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan purkamisvimmaa vallitsi yleinen käsitys, ansaitut eläkkeet pitkän päivätyön jälkeen nauttisivat oikeusjärjestyksemme mukaista omaisuudensuojaa. Nyt eläkkeensaaja joutuu kuittaamaan ansaitsemansa eläkkeen huonolla omalla tunnolla, kun se "muka" on poissa lapsilta ja lapsenlapsilta.

Kimmo Kiljunen nosti kissan pöydälle ja "SE KOIRA ÄLÄHTI JOHON KALIKKA KALAHTI."

MIKKO KAUTTO,
Mihin näitä eläkerahastojen miljardeja OIKEASTI kerätään?

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Tämä indeksi muutos on herättänyt voimakasta keskustelua viisaiden eläkeläisten kerhossa.

Missä nämä viisaat ovat tästä ketjusta?

Tieto on valtaa näemmä.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Ai tämä oli tällainen sensuroitu versio. Paha miinus.

Käyttäjän josajantti kuva
Josa Jäntti

Valitettavasti ETK/ Mikko Kautto on koko ajan esittänyt julkisuuteen heidän omia tietojaan, mutta AINA SOPIVASTI VALIKOIDEN ! Kiljunen on käyttänyt koko ajan kuten Senioriliikekin ETK :n tekemiä tilastoja, koska eihän ko. yhdistyksellä ole voimavaroja olemassa itsellään, siksi se luottaisi mielellään Kautoltakin rehellisiä spekuloimattomia tietoja.
Olen ymmärtänyt, että ELÄKETURVAKESKUS kertoo nimensä mukaisesti rehellisesti eläkeläisiä koskevia tilastoja. Sekä ETK:n/Kauton + TELAn/ Siimeksen melko korkeat palkat maksamme me + työnantajamme ja olemme maksaneet koko näiden " lobbarien " olemassa olemisen ajan !
Olen alkanut epäillä ko. nimen käyttöä juuri Kauton ja Rantalan spekulatiivisten tilastojen ja ehdotan uuden nimen ELKÄKETURMAKESKUS !

Käyttäjän KauttoMikko kuva
Mikko Kautto

Vielä muutama huomio ja vastaus 29.2. kommentteihin.

Henkilökohtaisesti olen aina arvostanut eläkkeensaajia ja pidän eläketurvan tasosta huolehtimista äärim-mäisen tärkeänä tavoitteena. On hyvä, että eläkkeiden tasosta keskustellaan. Kiljunen ja Senioriliike ovat tässä tehneet hyvää työtä. Indeksikysymys on erittäin tärkeä kysymys, mutta yhtä tärkeitä ovat mielestäni muut eläkkeen tasoon vaikuttavat seikat.

En millään lailla koe, että indeksiasiassa olisi kyse puolenvalinnasta ”rahastoja kasvattavien tahojen” ja ”eläkesäästöjään peräävien eläkeläisten välillä” (ks http://elaketutka.fi/2016/02/29/onko-meilla-liikaa...). Tällaisen ”hyvä/paha” -vastakkainasettelun maalaaminen näyttää innostavan ihmisiä valitsemaan puolensa, mutta minun mielestäni se ei mitenkään edistä eläketurvan tasosta käytävää keskustelua.

Jos eläketurvasta tiedotetaan valikoivasti, väitetään erheellisesti eikä kerrota kaikkia seurauksia, eikö ETK saisi siihen eläketurvan asiantuntijana reagoida? Otan muutaman esimerkin Kiljusen kommentista. Hän kirjoittaa, että ”pääomiin ei kosketa 35 vuoteen”. Kuitenkin kansalaisaloitehan nimenomaan rahoitettaisiin varoista ja niiden tuotoista eli suomeksi pääomista, heti ensimmäisestä vuodesta lähtien aina siihen asti kun pääomat loppuvat. ETK:n laskelman mukaan näin toimittaessa eläkevarat pienenevät vähitellen joka vuosi suhteessa nykylakiin - eivät vasta 2050 jälkeen, kuten Kiljunen kommentissaan esittää. Sen sijaan, että Kiljunen kertoisi varojen ETK:n laskelman mukaan loppuvan, hän sanoo, että varoja (inflaatiotarkistamattomina!) on vielä vuonna 2050 jäljellä.

Emme suhtaudu laskelmapyyntöihin yliolkaisesti kuten Kiljunen väittää. Olemme päinvastoin tehneet aloitteesta laskelman. Kuten kirjoitin, tämä laskelma on tehty täysin samoin periaattein ja oletuksin kuin kaikki muutkin eläketurvaan liittyvät laskelmat tehdään. Lisälaskelmapyyntöjä en suinkaan ole pitänyt sopimattomana. Sen sijaan olen todennut useaan kertaan mitä oletuksemme ovat ja millä periaatteilla ne tehdään. Toisin kuin Kiljunen kommentissaan väittää, käyttämämme oletukset eivät ole ”poliittinen valinta” vaan ne perustuvat historiallisiin aikasarjoihin ja laajaan eri tahojen ja asiantuntijoiden kuulemiseen. Herkkyystarkasteluissa käytämme aina optimistisempia ja pessimistisempiä oletuksia. Tämä on kansain-välisen aktuaarikäytännönkin mukaista. Vain yhteen – peruslaskelmaa optimistisempaan - suuntaan laskeminen, kuten toivot, olisi minusta politikointia. Samalla periaatteella emme laske indeksialoitetta vastustavien iloksi vain aloitteen kannalta negatiiviseen suuntaan.

Henkilökohtaisesti en usko, että miljardilukujen pudotteleminen eri vuosilta kertoo kenellekään eläketur-van rahoituksen tilasta tai siitä mitä aloitteen toteutuminen merkitsisi. Olennaisempaa on siitä kiinni saa-minen, onko työeläkkeidemme rahoitus jotenkin kestävällä pohjalla. Siksi olemme koko ajan suhteuttaneet varat palkkasummaan ja eläkemenoihin (ks muistio ja diapaketti). Blogissani http://elaketutka.fi/2016/02/29/onko-meilla-liikaa... olen vielä yrittänyt valottaa miksi varoja kannattaa miettiä nimenomaan suhteessa vastuisiin, palkkasummaan ja eläkemenoihin, eikä irrallisina lukuina, joita kukaan ei voi suhteuttaa mihinkään.

Vielä kerran: kansalaisaloitteella ei olla tuomassa yhtään lisää rahaa eläkkeiden rahoittamiseen. Eläketurvakeskus on tuonut esille, että jo muutenkin kasvavat eläkemenot nousisivat aloitteen toteutumisen myötä entisestään ja jotenkin tämä täytyisi rahoittaa. Nykyiset varat sillä maksutasolla, jota yhteiskunnassa tavoitellaan, riittävät nykyisten eläkesitoumusten rahoittamiseen, eivät miljardien suuruisiin lisämenoihin vuositasolla.

En ymmärrä miksi ei saisi puhua rahastojen häviämisestä, jos rahastoja ei laskelmien mukaan enää olisi. Ilmainen lounas taas on yleinen neutraali ilmaus, jolla tarkoitetaan sitä, että asioilla tuppaa olemaan hintansa. Niin myös indeksialoitteella. Minä en ole koskaan puhunut pikkulasten pöytiin menemisestä mutta tuonkin esitettyäsi monet niin tästä lähtien minun kannaltani valitettavasti uskovat.

Minunkin mielestäni eläketurvasta keskustelua helpottaisi, jos pysyttäisiin aina kerrallaan yhdessä asiassa eli keskusteltaisiin vaikkapa vain indeksistä. Nyt keskustelua hämärtää se, että indeksialoitteeseen jostain syystä halutaan tiivistää kaikki koetut ongelmat toimeentulosta ja palveluista lähtien aina työeläketurvan toimeenpanoa, eläkelaitosten hallintoa, rahoitusta ja johtajien palkkioita myöten.

Totean vielä, että mielestäni indeksialoitteessa on kyse normaaliin eläkepoliittiseen keskusteluun kuuluvasta esityksestä, jota on arvioitava kuten kaikkia muitakin esityksiä: sekä eläkkeiden tason, rahoituksen kestävyyden että sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Koska lähes jokainen eläkepolitiikkaan tehtävä muutos koskee sekä eläkkeellä jo olevia että eläkkeelle aikanaan siirtyviä, kaikkia esityksiä tulee myös arvioida sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä

Käyttäjän KauttoMikko kuva
Mikko Kautto

Anja Koivistoiselle:

Toimeentulo pienellä eläkkeellä on vaikeaa. Vähimmäistoimeentulo on eduskunnan tahdon varassa, eli riippuu kansaneläkkeen ja takuueläkkeen suuruudesta. Työeläke taas perustuu omalla työllä ansaittuun eläkkeeseen ja on sen suuruinen kuin tehty työpanos oikeuttaa. Silloin kun on valinnan mahdollisuus, pitäisi osata miettiä jatkaako töissä vai onko varaa siirtyä eläkkeelle. Joskus voi tehdä töitä eläkkeen rinnalla.

Tuon esimerkin mukaisessa tilanteessa pitäisi olla oikeus eläkkeensaajan asumistukeen, joka parantaa käteen jäävää tuloa. Lisäksi aivan pienistä eläkkeistä ei makseta veroa ollenkaan. Tämä vähän helpottaa.

Eläkkeet ovat edelleen omistusoikeuden piirissä. Eläkkeensaajan ei missään nimessä pidä kantaa huonoa omaatuntoa ansaitsemastaan eläkkeestä.

Eläkerahastoja tarvitaan ja käytetään eläkkeiden maksamiseen.

Käyttäjän KauttoMikko kuva
Mikko Kautto

Henry Björklid kysyi mikä Kiljusen studio55 puheessa oli virheellistä. Katsoin videon ja tässä muutama poiminta:
1. Kiljunen selostaa kuvaa palkkojen kehityksestä ja työeläkkeiden kehityksestä. Kuvaajina ovat ansiotasoindeksi, joka kuvaa kohtalaisesti keskimääräisen palkan kasvua ja työeläkeindeksi, joka ei kuvaa työeläkkeen kehitystä vaan indeksointisäännön kehitystä. Oikeasti eläkkeellä olevien eläke on kehittynyt paremmin (ks. ETK:n diapaketti pitkään eläkkeellä olleiden eläkkeiden kehityksestä). Tämä omenan ja appelsiinin vertaamisen ero on aikanaan kerrottu Kiljuselle, mutta hän ei siitä välitä.
2. Vaikka Kiljunen 1. kuvallaan haluaa esittää, että työeläke on kasvanut 45 %, hän seuraavalla kuvalla väittää, että eläke ei kasvakaan vaan pienenee! Kiljunen: "1800 euron eläke on 100-vuotiaana enää 1200 euroa." "65 -vuotiaana köyhtyminen alkaa... ja tämä ei ole eurooppalainen ilmiö". Oikeasti kuva ei kerro mitään siitä miten 65-vuotiaan eläke kehittyy. Eläkkeelle siirtyneen eläke päinvastoin reaalisesti kasvaa nykyisen indeksisäännön mukaan (vrt. kohta 1, jossa Kiljunen esitteli työeläkeindeksin kehitystä). Ongelma tässä on, että Kiljunen esittää tarkoituksellisesti poikkileikkauskuvan mutta väittää sen kertovan ajallisesta kehityksestä. Oikeasti kuva kertoo sen, että nyt Suomessa 80-vuotiaiden joukossa on paljon kansaneläkkeensaajia, joilla ymmärrettävästi on pienempi eläke kuin 65-vuotiailla juuri työeläkkeelle siirtyneillä. Tästä Kiljunen ei mainitse sanaakaan vaan kertoo, miten sinun työeläkkeesi käy kun jäät eläkkeelle. Eurooppalaisen tulonjakoaineiston mukaan melkein kaikissa Euroopan maissa 65-vuotiaan tulot ovat korkeampia kuin 80- tai 100-vuotiaan ja siksi myös köyhyysriskit ovat iäkkäämmillä suurempia. Tämä on siis normaalia ihmisen elinkaarituloihin liittyvää kehityskulkua, joka olisi vielä rajumpaa ilman eläketurvaa, ei vain indeksin aiheuttama tila. Harvalla meistä on elämänsä parhaat tulot 40 vuotta työelämän jättämisen jälkeen.
3. Kiljunen väittää, että "20 vuoden aikana eläkkeensaajilta on viety enemmän etuuksia kuin miltään muulta väestöryhmältä Suomen historiassa". Perusteluja ei tule, mutta ilmeisesti hän tarkoittaa, että eläkeläisille olisi pitänyt maksaa eläkkeitä (ilmeisesti 40 tai 20 vuotta sitten vallinneen lainsäädännön mukaan) enemmän kuin mitä on tehty. Vertailun vuoksi: keskimääräinen eläke on kasvanut reaalisesti yli 20 % 2000-2010 ja meillä on tällä hetkellä Suomen historian korkein reaalinen keskieläke ja parhaimman tulotason omaavat eläkkeensaajat.
4. Kiljunen väittää, että "suurin kuorma" eläkejärjestelmässä on ohitettu. Ei ole. Eläkemenot kasvavat edelleen.
5. Kiljunen vertaa rahastojen kokoa valtion budjettiin ja velkaan. Hän rinnastaa kaksi kukkaroa, joilla ei ole tekemistä toistensa kanssa, sen sijaan, että hän rinnastaisi rahastot eläkkeiden rahoituksen kannalta merkittäviin suureisiin, kuten eläkevastuuseen ja tuleviin eläkemenoihin. ( ks. http://elaketutka.fi/2016/02/29/onko-meilla-liikaa...)
6. Kiljunen väittää, että indeksimuutoksen hinta on 300 miljoonaa euroa vuodessa. Kuten ETK:n laskelmissa on tuotu esille, tämä on summa joka tarvitaan ensimmäisenä vuonna. Sitä hän ei kerro, että seuraavana vuonna tarvitaan jo 600 miljoonaa ja niin edelleen. Ajan myötä vuositason eläkemeno on joka vuosi nykylain mukaiseen kehitykseen verrattuna miljardeja suurempi. Nykyinen rahoitusmalli tai varat ei tähän mitenkään riitä.

Käyttäjän ErkkiMoisio kuva
Erkki Moisio

Kimmo Kiljusen näkökulma on oikea, viimeinen eläkeuudistus huijaus perustuu täysin oikeistopoliitikkojen märkään uneen siitä, että kaikki maksaisivat tulevaisuudessa eläkkeensä itse ja eläkerahastot siirrettäisiin parempiin taskuihin. Uudistus tähtää myös siihen, että nuoret ottaisivat lisäeläkevakuutuksia koska niiden suosio on laskenut vuosi vuodelta. Tämä on myös Ameriikan mallin mukaista jossa eläkeläiset eivät pärjää muuten kuin työssä käymällä, sillä he eivät ole huomanneet maksaa riittävästi tullakseen toimeen. Suomessa kuitenkin varat jotka ovat kerätty ja kerätään rahastoihin riittävät hyvin vaikka ei taitettua indeksiä olisikaan. Eläkkeisiin käytettiin viime vuonna TELA:n kevään ennakkotiedon mukaan 26 miljadria ja maksuja tuli 25,3 miljardia josta toimintakuluihin 0,5 miljadia ja rahastoon 2,3 miljardia ja rahastosta eläkkeisiin 3,5 miljadria. Paremmin kuitenkin meni sillä rahastojen arvohan nousi 200 miljardiin euroon. Itse olin työelämässä 45 vuotta, kertaakaan ei tullut mieleen kyseenlaistaa eläkeläisten oikeuksia kunnolliseen toimeentuloon.

Toimituksen poiminnat